Kiitos kaikille #lupapuuttua

kampanjaan osallistuneille!



Kiitos kaikille #lupapuuttua-kampanjaan osallistuneille!
Nuorten kiusaamista ja yksinäisyyttä vastustava
#lupapuuttua keräsi upean määrän osallistujia, Kiitos!
Päällimmäinen viesti nuorilta oli selkeä: Nuoret kaipaavat aikuisten puuttumista yksinäisyyteen ja kiusaamiseen. Näin koettiin oli kysessä sitten kiusattu/yksinäinen tai tilannetta sivusta seuraava nuori. 

Jatketaan puuttumista nuorten kiusaaminen ja yksinäisyyteen, rohkaistaan myös muita huomaamaan ja puuttumaan. Huomiointi ja kiinnostus toisen voinnista ei ole vastoin sääntöjä. Se ei myöskään tarkoita, että meillä tarvitsisi olla vastaus kaikkeen. Kysymällä "Mitä kuuluu, kuinka menee?" ollaan jo askel edempänä.

Kokoamme yhteen kampanjassa kertyneet nuorten ajatukset siitä millaista apua ja puutumista he toivovat sekä 100 lausetta kiusaamista ja yksinäisyyttä vastaan tajuamut.fi-sivujen materiaalipankkiin. 

Näitä materiaaleja voitte jättää vielä tällä viikolla osoitteeseen ohjaamo@kerava.fi.


100 lausetta kiusatuille ja yksinäisille nuorille
Kokoamme Suomi100-juhlavuoden kunniaksi 100 lausetta kiusatuille ja yksinäisille. Lauseilla haluamme osoittaa että välitämme. Lähetä oma lauseesi ohjaamo@kerava.fi 22.9. mennessä.

Tässä muutamia poimintoja:

"Se ei ole koskaan sun häpeä." 
9.-lk nuori, Espoo
" Suojele ja arvosta itseäsi, se ei ole sinun syysi." 
Nuorten talo Kerava
"Välitän, siis olen olemassa."
Suomen pesäpalloliitto
"Sun arvo ei riipu siitä miten muut sua kohtelee."
9.-lk nuori, Espoo


Nuorten ääni
Keräämme kampanjan aikana nuorten omia ajatuksia siitä, kuinka he toivoisivat aikuisten puuttuvan kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Kokoamme kertyneen materiaalin materiaalipankki-sivulle työkaluksi kohtaamiseen ja puuttumiseen.

Tässä Riihimäen nuorten näkökulmia:

"Aikuisen pitää toimia oikeudenmukaisesti"
"Ei saa vähätellä"
"Ei lakaista maton alle."


Tajua Mut! -toimintamalli


Tajua Mut! -toimintamalli auttaa huomaamaan syrjäytymisuhassa olevan nuoren ennen kuin ongelmat ovat päässeet kasaantumaan. Se on nopea ja helppo työkalu nuorten parissa toimivien ammattilaisten yhteistyön tiivistämiseen ja tiedonkulun parantamiseen. Kun huoli lapsesta tai nuoresta herää, saadaan tieto nopeasti eteenpäin ja päästään auttamaan häntä varhaisessa vaiheessa.

Varhainen huoli lapsen tai nuoren pahoinvoinnista jää tällä hetkellä helposti yksittäisten ihmisten murheeksi.
Tieto tukea ja ohjausta tarvitsevista lapsista tai nuorista on usein hajallaan eri ammattilaisten hallussa muun muassa tietosuojasyistä. Usein eri toimijoiden tiedot samasta nuoresta eivät kohtaa ja lapsen tai nuoren varhainen auttaminen vaikeutuu.
Jos nuori, huoltajat ja heitä auttavat ammattilaiset voisivat kokoontua vaihtamaan tietoja ja keskustelemaan tilanteesta yhdessä, nuorta pystyttäisiin auttamaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja selkeämmin. Varhaisessa vaiheessa tarjottu räätälöity tuki on tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä hyvinvointia.

Tajua Mut! -toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen. Se tarjoaa työkalun sirpaleisen tiedon kokoamiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön nuoren hyväksi. Sen avulla on pystytty edistämään lasten ja nuorten parissa työskentelevien toimijoiden keskinäistä tiedonkulkua ja auttamaan lapsia ja nuoria varhaisessa vaiheessa.

Toimintamalli koostuu helppokäyttöisestä sähköisestä järjestelmästä, jonne ammattilainen jättää nuoren luvalla yhteydenottopyynnön kunnan etsivälle nuorisotyöntekijälle. Tämä puolestaan ottaa yhteyttä nuoreen. Heidän keskustelunsa perusteella etsivä koordinoi tapaamisen, jossa paikalla ovat hänen ja nuoren lisäksi nuoren tukemiseen tarvittavat ammattilaiset sekä usein myös huoltaja. Kaikki tapahtuu nuoren näkemystä kuunnellen.

Työkalua, joka mahdollistaa ammattilaisten välisen yhteistyön asiakkaan suostumuksella, ei ole ollut aikaisemmin käytössä Suomessa. Toimintamallin avulla ammattilaiset voivat vahvistaa keskinäistä yhteistyötään ja auttaa entistä kokonaisvaltaisemmin lasta tai nuorta. Tajua Mut! perustuu avoimuuteen ja vapaaehtoisuuteen. 

Toimintamalli on tuotu Suomeen Hollannista, jossa se säädettiin hyvien kokemusten pohjalta pakolliseksi kaikille kunnille vuonna 2010. Suomessa toimintamallin otti ensimmäisenä kokeiluun Mikkelin kaupunki vuonna 2013.

Myös Suomessa toimintamalli on päädytty vakinaistamaan kaikissa pilottikunnissa eli  Espoossa, Keravalla, Riihimäellä ja Mikkelissä. Vuoden 2017 aikana nämä kunnat konseptoivat ja kehittävät toimintamallista selkeän ”avaimet käteen” -periaatteella toimivan paketin, jonka uudet mukaan tulevat kunnat voivat helposti ottaa käyttöön. Tavoitteena on, että Tajua Mut! -toimintamalli otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön Suomessa.
Tajua Mut! lyhyesti
Miten Tajua Mut! toimii käytännössä?
  1. Ammattilainen huomaa nuoressa muutoksen tai muun asian, joka huolestuttaa.
  2. Ammattilainen ottaa asian puheeksi nuoren kanssa ja pyytää häneltä luvan yhteystietojen antamiseen etsivälle nuorisotyöntekijälle.
  3. Luvan saatuaan ammattilainen syöttää nuoren yhteystiedot tietojärjestelmään ja ilmoittautuu samalla itse mukaan yhteistyöhön. Tähän menee muutama minuutti.
  4. Etsivä nuorisotyöntekijä saa tiedon ammattilaisen tekemästä kirjauksesta, ja ottaa yhteyttä nuoreen sekä kirjauksen tehneeseen ammattilaiseen.
  5. Etsivä nuorisotyöntekijä kokoaa yhteen kaikki nuoren toivomat tahot ja järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostopalaverin. Nuoren ei itse tarvitse tietää, kehen ottaa yhteyttä, ja hän saa tarvitsemansa ohjauksen samalla kerralla.


Kuka voi käyttää toimintamallia?

Tajua Mut! -toimintamallia voi käyttää kuka tahansa lasten ja nuorten kanssa toimiva ammattilainen julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Tavoitteena on saada mukaan myös nuoret lähipiireineen.
Malli on valmis otettavaksi käyttöön avaimet käteen -periaatteella.
Vuonna 2017 Espoossa pilotoidaan nuoren oman yhteydenoton mahdollisuutta, jossa nuori voi itse jättää verkossa yhteydenottopyynnön etsivälle nuorisotyöntekijälle.

Jos kiinnostuit, kerromme mielellämme lisää. Ota meihin yhteyttä ¨
Tajua Mut! -toimintamallin taustaa
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra toi toimintamallin Hollannista, missä sitä kokeiltiin ensin Rotterdamin kaupungissa vuonna 1998 (Reference Index, Verwijsindex). Hyvien kokemusten pohjalta toimintamalli säädettiin Hollannissa pakolliseksi kaikille kunnille vuonna 2010.

Suomessa toimintamallia lähdettiin kokeilemaan ensimmäisenä Mikkelin Tajua Mut! -hankkeessa vuonna 2013. Tajua Mut! -nimen takana ovatkin mikkeliläiset nuoret. Espoossa kokeilu käynnistyi toukokuussa 2014, Keravalla vuoden 2015 alusta ja Riihimäellä 2016 alkupuolella. Vuonna 2017 kaikki mukana olleet kunnat ovat vakinaistaneet tai vakinaistamassa Tajua Mut! -toimintamallin pysyväksi osaksi kunnan palveluja. Tavoitteena on ottaa toimintamalli käyttöön valtakunnallisesti.


Kansallinen toiminta 2017


Pilottihankkeissa toimintamallista on saatu positiivisia kokemuksia, joiden perusteella sitä kannattaa markkinoida myös muille kunnille hyvien käytäntöjen levittämisen hengessä. Toimintamallissa käytetty tietojärjestelmä kilpailutettiin keväällä 2016 ja muiden kuntien on helppo ottaa se käyttöön tekemällä sopimus Kuntahankintojen kanssa.

Toimintamallin konseptointi ”avaimet käteen” periaatteella luo erinomaisen pohjan toimintamallin valtakunnalliselle levittämiselle. Tajua Mut! -käsikirja avaa toimintamallia ja toimii käytännön oppaana uusille käyttäjille. Järjestämme räätälöidysti kouluttajakoulutuksia mukaan lähteville tahoille ja autamme käyttöönotossa.

Tajua Mut!
Yhteystiedot


Mia Talikka, projektipäällikkö kansallinen toiminta

mia.talikka@kerava.fi
p. 040 318 2214

Sampo Anttila, projektipäällikkö Espoo, järjestelmän kansallinen pääkäyttäjä
sampo.anttila@espoo.fi
p. 043 825 6042

Marianne Hyvönen, etsivä nuorisotyö Riihimäki

marianne.hyvonen@riihimaki.fi
p. 019 758 4615

Sari-Anne Ratia, Ohjaamo Olkkarin toiminnanohjaaja, Mikkeli

sari-anne.ratia@essote.fi
p. 050 311 7083

Mervi Hotakka, nuorisosihteeri Mikkeli Mikkelin Tajua Mut! -kouluttaja ja etsivän nuorisotyön yhteyshenkilö

mervi.hotakka@mikkeli.fi

p.044 794 2438


Satu Velasco, kansallinen viestintäsuunnittelija
satu.velasco@kerava.fi
p.040 318 2878

Niko Isokoski,
järjestelmän pääkäyttäjä, Kerava
niko.isokoski@kerava.fi
p. 040 318 2853

Hankekumppanit
Rahoittajat
Share by: